Uncategorized

Pikkuinen paussi perjantaipostauksiin

Odotan. Kävelen ja odotan, makoilen ja odotan, istun - vaikkakin todella hankalasti jo tässä vaiheessa - ja odotan. Jos työviikoilla odotin perjantaita ja omaa aikaa blogin äärellä, nyt odotan jo uutta, yhteistä aikaa uuden tulokkaan kanssa. Tänään huomasin myös toisen muutoksen, kun katsoin vierashuoneeseen nostamiani vauvanvaatelaatikoita. Ensin iski haikeus. Tämä on todennäköisesti viimeinen kerta, kun… Jatka lukemista Pikkuinen paussi perjantaipostauksiin

Mainokset
koulu, opettajuus, oppiminen

Turvallisessa koulussa on kivaa kulkea kohti tulevaa

Epävarmalle ja kasvussaan keskeneräiselle nuorelle ei ole mitään niin tärkeää kuin saada tulla turvallisesta kodista joka päivä yhtä turvalliseen kouluun.

Uncategorized

Heippa, se oli aamukamman viimeinen piikki

Aamukampa sanoi rits, kun katkaisin viimeisen piikin. Ja vatsa sanoo vapun tienoilla poks, sen verran alkaa olla pinkeät tunnelmat. Minä ja napanuoran päässä turvassa köllöttelevä kaveri jätetään tämän koulun käytävät. On sanottu hyvästejä ja heippoja ja mieli on haikea. Näitä nuoria, näitä aikuisia, näitä käytäviä tulee ikävä. Olo on kuin kevään viimeisenä päivänä - kun… Jatka lukemista Heippa, se oli aamukamman viimeinen piikki

jaksaminen, koulu

Lomaltapaluuarkea

- Ope, meillä on kakkahätä, mutta me ei jakseta mennä vessaan. Selvä. Terveisiä yläkoulusta. Täällä sanotaan paljon asioita ES-pöhnässä ja läpällä vai miten se nyt oli, vaikka onhan ne energiajuomat kielletty.  Kun selkävammaisena raahaudun tunnille hieman myöhässä, ehdotetaan tavarahissin käyttöä. Samassa tovissa toki kysytään myötätuntoisesti, mikä sua vaivaa, ootko kaatunu vai mitä kun et enää… Jatka lukemista Lomaltapaluuarkea

arki

”Mitä ystävänpäivänä tehdään?”

Ystävänpäivänä voi tällainen arjen pyörteisiin hukkunut hajamielikkökin ottaa puhelimen ilman epäröintiä kouraansa, soittaa tai laittaa viestiä ja kertoa toiselle, juuri sinulle: olet tärkeä - ja kiitos, että olet. ❤