kirjoittaminen, opettajuus, oppiminen

En osaa

Minä en osaa pitää papereita järjestyksessä. Minulla on kyllä siihen yritystä: on muovitaskut ja kansiot jokaista oppilasryhmää ja kurssia varten. On edelleen. Eivät ne paperit kuitenkaan löydä tietään oikeisiin väliköihin, siellä ne ovat vihkojen välissä ja repun pohjalla. Yleensä siistinä, joskus rutussa. Ei auta sähköisyys, kun tuo ruudulta lukeminen on näille silmille suoraan saatanasta. Minä… Jatka lukemista En osaa

Mainokset
koulu, opettajuus

Ylistetty olkoon loma!

Loma tekee hyvää. Viikko sitten olin täynnä työelämän tuottamaa hämmennystä. Joka torvi toitotti, että tämä koko meidän koululaitos on ihan hanurista, kun kaikki uupuu ja vettä sataa ja viimeistäkin ketuttaa. Kun nuoret on hirveitä ja kännykät vielä enemmän ja eihän tälle mitään voi ja voipas jos vaan haluaa. Ja kyllä on vaatimusta ja vesoa ja… Jatka lukemista Ylistetty olkoon loma!

koulu, opettajuus

Järki ja tunteet koulunpenkillä

  Bloggaavana opettajana en oikein voi sivuuttaa tämän lokakuisen viikon tapahtumia - sitä videota, jota ei olisi pitänyt olla somemaailmassa edes olemassa ja toisaalta sitä, mitä koulussa näinä päivinä tapahtuu. Ulkopuolisena en voi tuomita enkä puolustella ketään. Koulumaailman hämmentävin piirre on se, että tuntitilanteet eivät useinkaan jälkeenpäin ajateltuna ole järkeviä. On hyvin helppoa huudella perästäpäin,… Jatka lukemista Järki ja tunteet koulunpenkillä

kirjoittaminen, koulu, opettajuus

Turhia tekstilajeja?

Muistan omilta lukioajoiltani sen, miten jo yliopisto-opintoihin yltänyt ystäväni totesi lukiossa kirjoitetun esseen olevan maailman turhin tekstilaji. "Koska sellaista ei tarvitse enää lukion jälkeen missään." Olin vaikuttunut. Koska kaveri oli jo yliopistossa, se tietää! Jatkoin silti kuuliaisesti äikän esseiden puurtamista. Imin opettajan neuvoja kuin sieni: esseessä kannattaa käyttää hyväkseen symmetriaa, metaforat antavat esseelle potkua, samaa… Jatka lukemista Turhia tekstilajeja?