kirjoittaminen, opettajuus, oppiminen

En osaa

Minä en osaa pitää papereita järjestyksessä. Minulla on kyllä siihen yritystä: on muovitaskut ja kansiot jokaista oppilasryhmää ja kurssia varten. On edelleen. Eivät ne paperit kuitenkaan löydä tietään oikeisiin väliköihin, siellä ne ovat vihkojen välissä ja repun pohjalla. Yleensä siistinä, joskus rutussa. Ei auta sähköisyys, kun tuo ruudulta lukeminen on näille silmille suoraan saatanasta.

Minä en osaa oikein organisoida. Tai osaan, mutta otan siitä suunnatonta stressiä. Organisointi vaatii yleensä papereiden ja asioiden järjestykessä pitämistä, jota en osaa. Ja siitä stressi. Ja siitä karttelu. Ja siitä osaamattomuuden kierre. Välillä kuitenkin täytyy ja silloin kuitenkin osaan. Osaan ja stressaan.

Minä en osaa oikein opettaa niitä sukukieliä – niinku motivoivasti. Kun ne opetetaan kerran vuoteen ja aina niiden puhujamäärät muuttuu ja niitä katoaa ja vaikka kuinka kaivan juutuubista räppejä saameksi ja viisuja viroksi, niin metsään menee. Kun opee ei kiinnosta, ei murkkujakaan kiinnosta. Ennen oli kollegalta perinnöksi saadut sukukielimateriaalit, joiden avulla syntyi hienoja ryhmätöitä. Nyt on Wikipedia ja väistämätön houkutus lipua LoL:n pariin vaikka pitäisi olla kiinnostunut vuorimareista ja udmurteista. Että ihan en ihmettele, mikseivät ole. Minäkään en ole – paitsi saame-räpistä. Se on hyvää, vaikka eihän siitä mitään ymmärrä – kun en sitä saameakaan osaa.

Minä en osaa oikein hahmottaa aikaa. Kun työt alkaa 8.15, olisi auton startattava viimeistään 6.45, jotta ehtisi puolta tuntia ennen koululle monistamaan, varmistamaan tykin toimimisen ilman ininää ja särinää ja ehkä vaihtamaan kuulumiset kollegan tai jopa kahden kanssa. Kun auto starttaa 7.12, tietää, että ei ehdi. Ehtii ajoissa kyllä  avaamaan luokan oven, mutta muuta ei. Etenkään ei ehdi, jos on yöllä satanut lunta ja autossa on kesärenkaat ja sitten on vaan ajeltava varovasti. Toisaalta silloin osaan hahmottaa sitä aikaa: se loppuu kokonaan, jos pitää aikaa ja kiirettä elämää tärkeämpänä. Jotta kesärenkaat lumella aikaa kannattaa kuluttaa enemmän.

Minä en osaa vielä kahoottia, enkä socrativea, en pedanetin satoja ominaisuuksia (ne kymmenen kylläkin), enkä ymmärrä snappiä ahkä flikriä (mihin se c oikein tulee?). Olen olemassa somessa niin kuin reilu kolmevitonen vain voi Jouni Hynysen mukaan olla: turhautuneena ja itseääntäynnä. Sillä mitä muuta reilu kolmevitonen bloggaaja voi olla kuin a) vähän turhautunut (kyllä muuten syntyy tarinaa) ja b) itseääntäynnä (vaikkei se Hynynen edes niin sanonut, mutta onhan tämä nyt tietynlaista narsismia haluta olla teksteillään olemassa). Tämä on kuitenkin kivaa. Ja muuhun en kykene.

Muita digijuttuja en osaa edes nimeltä.

Tällä viikolla kävi myös ilmi, että en osaa enää englannin passiivin pluskvamperfektissä objektilauseen muodostamista. Onneksi ei edes tarvitse osata. Englannin sanoja osaan. Kävin myös kemianluokassa, siellä, jossa oli viisas opettaja ja viisaat abit. Sillä viisas on se, joka ymmärsi jotain taululle piirretyistä kaavoista. Minä en niitäkään osannut. Mutta osasin mennä kemian luokkaan – sitäkään en osannut ennen tätä viikkoa, kun on tämä uusi koulu ja kaikki. Mitä tämä on? Kuinka paljon onkaan asioita, joita en edes tiedä osaavani! En halua tietää! Olen osaamatta tietää! Tiedän olevani osaamaton! Tiedänkö? Olenko silloin osaamaton tietämätön? Tietämättäni osaamaton? Osaanko jotain tietämättäni? Voiko tietämättä osata? Enkö tiedä, jos osaan vai enkö osaa, jos tiedän? Ei, tätä en enää osaa…

Osaan kyllä arvostaa sitä, mitä osaan. Ja osaan pyrkiä ehkä parempaan asioissa, joita en. En listaa tähän kuitenkaan kaikkea, mitä en osaa. Siitä tulisi soppa – että eikö tuo oikeasti osaa mitään! Tämäkin on jo vähän arveluttavaa, mutta mennee tunnustuksellisena proosana läpi. (Kuten huomannet, potentiaalin käytön osaan.)

Tällä viikolla osasin pitää S2-ryhmälleni juuri oikeantasoisen tunnin: sopivasti haastetta, sopivasti tuttua, sopivasti puhetta, sopivasti yhdessä kommunikointia. Oli mukavaa osata yhdessä. Niin. Kuukausi sitten en osannut.

Kuukauden päästä osaan taas varmasti enemmän. Osaanhan?

 

14712143_267355966995130_7640593708294864896_n

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s