koulu, oppiminen, Uncategorized

”Mulla ei oo motii” – eikä ihme

Vanhempainilta vuosia sitten. Opettajat esittelemässä suu vaahdossa mitä mielenkiintoisempia valinnaisainekursseja. Minäkin. Sisältöjä ja tavoitteita, toimintatapoja ja menetelmiä. Sekä lopuksi koko koululaitosta jo jonkin aikaa kuorruttanut lause: "Tällä kurssilla opiskelu on oikeesti kivaa." Jos voisin, kävelisin puristamaan sen vanhemman kättä, joka esittelyjen jälkeen pyysi puheenvuoroa ja totesi: "Mikä ihme tätä koulua vaivaa? Ei täällä tarvitse pitää… Jatka lukemista ”Mulla ei oo motii” – eikä ihme

Mainokset
Uncategorized

Oppitunnin verran omaa aikaa viikon päätteeksi – näin se kului

Syön pullaa. Kiitos lukion kakkosten tytöt, joiden yrityskurssin projekti pitää huolen jokaperjantaisesta sokeriannoksesta. Talvenvaralle vararavintoa, täydellistä. Kuuntelen hiljaisuutta. Kun päivä on täynnä tarinoita ja kysymyksiä, oivalluksia ja vastaväitteitä, kakofonista mölinää jopa, on perjantain tuntien jälkeinen tuokio itsekseen omien ajatusten kanssa enemmän kuin tarpeen. Tarkistan, ovatko ripsivärit poskilla. Sitä sattuu, kun nauraa niin että vedet valuu… Jatka lukemista Oppitunnin verran omaa aikaa viikon päätteeksi – näin se kului

koulu, opettajuus, oppiminen

Hajanaisia ajatuksia opetustyön muutoksesta

Lukio. Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssi. Tehtävänä pitää puhe. No onhan se kamalaa. Etenkin kaikkea julkista puhumista kammoksuvalle 17-vuotiaalle. Luokassa kun on ne kaikki muut sanavalmiit ja sitten se yksi ujo - niitä ujoja on aina jokaisen kuvitelmissa se yksi. Se tarttuu korviini vahingossa, se kysymys: "Saisiko puheen pitää välitunnilla pienemmälle porukalle, vaikka kahdelle parhaalle ystävälle?… Jatka lukemista Hajanaisia ajatuksia opetustyön muutoksesta

koulu, oppiminen

Väsyneen opettajan onnenhetkiä

Maaginen viikko. Väsynyt viikko. Viikko tiukkoja aikatauluja ja yhtä lailla hämmentäviä pysähtyneisyyden hetkiä täynnä. Onnea on lähteä töihin ja huomata, että tie on poikki ja sitä joutuukin käyttämään kiertotietä. Onnea on nimittäin se, että kun kiertotie mutkittelee läpi peltojen ja metsämaisemien, läpi marraskuun ja lumeen peittyneen luonnon, kiire katoaa, on ajettava hiljaa, tarkkailtava mäennyppylöiden takaa… Jatka lukemista Väsyneen opettajan onnenhetkiä

koulu, Uncategorized

Kohtaaminen on pienissä sanoissa

Näytöllä tyhjää, ulkona ensilumi. Työviikon jälkeen on aika taas omien ajatusten tulla. Niitä ei ole paljon, vaikka samalla liikaa. Jossain on irtisanottu opettaja. Mietin, hoidanko itse työni tarpeeksi hyvin. Luotan hoitavani. Merkkejä siitä on. On oppilaat, jotka kysyvät neuvoa, pyytävät apua. He luottavat siihen, että voin auttaa. On oppilaat, jotka jaksavat ilahduttaa. Tulevat näyttämään hassuja… Jatka lukemista Kohtaaminen on pienissä sanoissa