Opettajan ei-niin-ammatilliset aakkoset

Sanni teki sen Gloriassa, minä teen täällä blogissa. Mitä Sanni edellä, sitä Sanna perässä, koska tästä heitettiin mulle toivetta kehiin. Kirjoitin ensin omani, sitten tsekkasin, mitä Kurkisuo oli pohtinut. Vikassa oltiin samassa aiheessa kiinni. D-vitamiinikin tuli mainituksi puolin ja toisin. Mut hei, tässä nämä: tämän opettajan ammatilliset aakkoset! Kevään korvalla ollaan jo kovin kepeissä tunnelmissa, tajunnanvirtamaisissa jopa.

ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖ

Alkusointu, tuo aina ajankohtainen apuväline. Kuuluu niin Kalevalassa kuin interneeet-ajan klikkiotsikoissa. Tuo tehoa tekstiin ja jytyä jakeisiin. Klisee, mutta hauska. Sopii makupalaksi äikäntunneille, hifistellessä kutsutaan alliteraatioksi. Määriteosansa vuoksi ehdottomasti kaiken – no – alku ja juuri. Myös jutun.

Bridget Jones (tai Brädi). Huikeaa huumoria ja kerrontaa! Aivan valtavan hauskat hahmot (tai sanat)! Matalan ja korkean ero unholaan! Puhutaan vain kulttuurista, ilman etuliitteitä!

10731449_879766365470823_517050080_n

Canth, Minna. Vetää heittämällä tuntitilanteen vakavaksi ja laittaa nuoret miettimään sekä menneiden aikojen että nykypäivän eriarvoisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta. Silmiä avaava kirjailija, joka ei mene koskaan pois muodista.

D-vitamiini. Jotta ope jaksaa.

Fake news. Jos jonnet ei muista tai tajuu, äikän tunnilla huolehditaan, että ainakin tajuu. (Katso myös kohta M.)

Google. Kun ope epäröi, se on tämä, hakukoneitten ykkönen ja kakkonen. (Ja kun ope väsyy, se on Gilmoren tytöt. Kun ope jänskää, se on Game of Thrones. Ja kesällä Hämeenlinnassa se on Guns n’ Roses. Ihan vaan, koska loma.)

Hymy ja hyvää huomenta. Siitä se lähtee (katso O).

14624335_1133519243409744_1511523773147250688_n

Ilta. Työnteon hetki päivän töiden jälkeen. Etenkin arviointien ollessa kiivaimmin käsillä. Lukion opettajilla koko vuoden. Ehkä kaikillakin.

Kysy ja kuuntele. Kaksi kultaista käskyä. Osoitat kiinnostusta, opit lisää, oivallat. Olet kohtelias. Synnytät lisää kiinnostusta, herätät lisää kysymyksiä. Avaat ovia. Toimii puolin ja toisin.

Leikki. Leikit. Leiki. Substantiivi, yksikön nominatiivi. Substantiivi, monikon nominatiivi tai verbin aktiivimuoto, yksikön toisen persoonan preesens tai imperfekti, niin tai näin, kuitenkin indikatiivi. Sama imperatiivissa (joka ei kuitenkaan voi olla imperfektissä). Elä sinä ota ihminen elämää liian tosissaan. Leikki ja nauru, ne kulkee käsi kädessä. Minun tehtävä on yrittää luokassakin nostaa esiin sitä estototonta ja kritiikitöntä lasta meissä jokaisessa. Ettei menis pelkäks kieliopiks.

10983644_1549956685263697_1025922633_n

Mediakriittisyys. Trump ja MV. Ennen se oli banaanikotka, joka nauratti. Nyt ei enää naurata.

Nominit. Nominatiivi. Nominaalimuoto. Ai miksi kielioppitunneilla teiniaivot saattaa pyöriä vaikertaen ympyrää? Tai sulkeutua ottamasta tietoa vastaan? Niinpä niin. 

Omena. Ei sitä enää opettajalle tuoda, mutta eipä ole tarviskaan. Ilon tuominen riittää. Sitä ei saa ilmaiseksi – pitää osallistua ilotalkoisiin itsekin. Nämä talkoot alkaa hymystä (katso H).

Perkele. Kuuluu välillä luokasta. Kuuluu kansanperinteeseen. Ei saisi kuulua. Siis tuohon edelliseen.

QPR – tai mikä tahansa muu Valioliigajoukkue. Serie A. Bundesliiga. NHL. NFL. NBA. Veikkausliiga. Korisliiga. Liiga. Helpottaa, kun on edes vähän perillä. Näitä osa nuorista kuitenkin seuraa. (Mulle se on kuitenkin ManU, Real Madrid tai Fenerbache. Liigasta riippuen. Näistä on hyvä myös vääntää.)

RIP. Kun kerran hengaa päivät nuorisolaisten kanssa, oppii aina uusia tapoja ilmaista. Tänään kirjoitetaan essee. ”No RIP!”

Sadut ja seikkailut. Jokalapsenoikeus.

14448167_1295156927184209_6140636587018420224_n

 

Tove Jansson. Sankarini. Filosofini. Etsin peruskalliota, se löytyi Yksinäisiltä vuorilta ja merta uhmaavalta luodolta. ”Eikseollukkaan mies?” -hämmästelyt kuuluu jokaiseen vuoteen. Ei. Ja sitten luetaan taas muuminovelleja. Ja muitakin. (Niihän myös ”Nuuskamuikkunen kertoili iltasatuja Titi-uulle ja samantien muillekin ja pari pienintä oli jo nukahtamaisillaan.” * Katso myös S.)

Uusintakoe. Kaksi kertaa itsekin koettu penkissähikoilijana. Kuuluu lukiolaisen arkeen. Jokainen ansaitsee toisen mahdollisuuden. Ja sittenkin vielä yhden.

Von Hertzen Brothers. Jotain, mitä odottaa. Keikkaa, levyä, mitä vaan. Jokainen tarvitsee oman vonhertzenbrothersinsa.

12599205_1599787070335701_1074639758_n

Wilma. Ei rikosrekisteri, vaan paikka positiiviselle palautteelle ja tsemppaamiselle!

X-factor. Piirrearviointikaavakkeen paras kohta. Jokaisessa työssä on jotain tosi erityisellä tavalla spesiaalia. On parasta, kun saa antaa siitä palautetta!

Yltiöpositiivisuus. Ärsyttää monia, mutta pitää mut liikkeessä. Sekoitetaan usein naiiviuteen. Pimpelipom!

10963952_789897991102266_2082726467_n

 

ZEST. K-pop-yhtye. Esitelmiä on kuultu, jos ei tästä kyseisestä, niin monista muista. Teinikulttuuria. Täysillä. Että ei ihme, jos Antti Tuiskusta ei tiedetä mitään. Porukka hengaa langalla ihan toisissa maanosissa, Youtubella sinne lentää hetkessä. Ennen se oli englanti, mutta nyt jengi puhuu tunneilla koreaa. Mä en. Mutta kuuntelen sujuvasti.

Åke. Meitä oli Usko, Toivo, Yrjö ja Åke. Omat yläkoulumuistot, pöhköt lempinimet. Minä olin Toivo. Åkesta tuli ruotsin opettaja. Näitä muistoja kannan ja liikutushan siitä tulee joka vuosi, kun miettii, mitä nuo teinimurut tulevat kantamaan. Toivottavasti yhtä hyviä. Niitä parhaita.

Äly. Sitä on meissä jokaisessa, meillä jokaisella, meille jokaiselle. Älyttömyyksiä tehdään, koska nuoruus. Silti erilaista älyä on meillä kaitsettavanamme joka päivä mittaamattomat määrät. Ei se aina siellä omassa oppiaineessa realisoidu. Mutta ei se tarkoita, etteikö sitä siellä olisi. Nimittäin on. Kasoittain. Jos et usko, katso tarkemmin.

Örinämusiikki. Sopii Kalevala-tunteihin vaikka Amorphiksen tai Kotiteollisuuden muodossa. Fanihupparilla voi vahvistaa sanomaa – tai keikkamuisteloilla. Tai sitten voi pohtia, miten Kalevalan tarinat soivat symbolisuuttaan Tomi Joutsenen sukunimessä, ja mitkä muut sukunimet voidaan liittää tuohon Lönnrotin kokoamaan järkäleeseen. Palasimme aakkosissa takaisin sinne, mistä lähdettiinkin: tarinoiden lähteelle. Ör-ör, olen puhunut.

15258579_542258732652146_2513796563952730112_n

p.s. Nyt on sun vuoro! Jos sullon edes yksi blogi taskussas, nosta kätes ilmaan ja huuda ”hei, mäkin teen mun aakkoset!”

* Tove Jansson: Outo vieras Muumitalossa, 1980. 

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s