Poimintoja koulun asukkaista

Tässä näet koulun. Se on se tavallinen koulu, juuri sinun koulusi. Sen seinissä lukee viisauksia näkymättömällä musteella ja se pitää sisällään satoja erilaisia ajatuksia, kokemuksia, tunteita ja olemisentapoja.

Siellä koulussa asuu Ilo. Se tulee vastaan käytävällä ja sanoo moi. Se kysyy, mitä me tänään tehdään ja ryntää ensimmäisten joukossa luokkaan. Se näyttää kaverille, mikä sivu ja auttaa pääsemään alkuun. Se kommentoi, ottaa kantaa, sen reppu ei paina, vaan se leijuu luokasta luokkaan ja on täynnä tavoitteita ja unelmia.

Koulussa asuu myös Ahdistus. Se pelkää vieressäistuvan sanoja eikä uskalla katsoa opettajaa silmiin. Se haluaa olla näkymätön  ja liian usein onnistuu siinä. Sen nimi ei jää mieleen, se sekoittuu toisiin, se ei uskalla pitää puoliaan, koska silloin joku kenties huomaisi, miten paha sen oikeasti on olla. Sen reppu on kateissa, koska ei se halua tietää lisää. Se ei oikeastaan halua mitään, edes olla, vaikka oikeastaan se vain haluaa, että sillä olisi joku.

Myös Järjestys pitää koulua kotinaan. Se kaartaa parkkipaikalle juuri tarpeeksi aikaisin, ja kun kello soi, se avaa oven. Se sanoo hyvät huomenet ja saa olemuksellaan kaikki olemaan hiljaa. Sen tunnilla Ilo ja Ahdistus ovat yhtä turvassa, koska jokainen tunti seuraa tuttua, varmaa kaavaa. Se kertoo koepäivät ajoissa ja tietää, missä kappaleessa ollaan menossa. Se kerää ilmoittautumislaput ajallaan ja kun ilmestyy jokin lista, johon pitää kirjoittaa nimi, Järjestys lukee siellä ensimmäisenä. Se pitää ne viisauksia tihkuvat seinät pystyssä ja huolehtii, että arki toimii.

Koulussa pitää majaa myös Haaveilu. Se maalaa visioita kattoon ja nauraa lähes aina. Sille jokainen päivä on mahdollisuus keksiä ja oivaltaa. Se rohkaisee olemaan hetkessä mukana ja sillä on tapana heitellä ympärilleen palloja ja odottaa, että kyllä joku kohta saa kopin. Yleensä Ilo saa pallon kiinni ensimmäisenä. Ja kun niitä koppeja alkaa tulla, Haaveilu on onnellinen. Erityisesti, kun joku Ahdistus ykskaks poimii luokan perälle lentäneen pallon, alkaa pyöritellä sitä käsissään ja lähtee peliin mukaan. Se on Haaveilulle kuin uusi lupa jatkaa taivaanrannanmaalausprojektiaan, joka saa voimansa uskosta parempaan huomiseen.

Koulussa asuu myös Toveruus. Sen tunnistaa raikuvasta naurusta ja siitä että on joku jonka kanssa mennä ruokatauolla syömään. Sen kanssa juostaan pihakeinuille ja otetaan maailman lujimmat vauhdit. Sen kanssa heitetään käytävillä kärrynpyörää ja puhutaan pojista tai tytöistä. Parasta on, kun Ahdistus löytää Toveruuden. Silloin ollaan nimittäin tarinan alussa.

Se tarina alkaa näin: Koulussa asuu Ilo. ❤

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s