jaksaminen, koulu

Lomaltapaluuarkea

- Ope, meillä on kakkahätä, mutta me ei jakseta mennä vessaan. Selvä. Terveisiä yläkoulusta. Täällä sanotaan paljon asioita ES-pöhnässä ja läpällä vai miten se nyt oli, vaikka onhan ne energiajuomat kielletty.  Kun selkävammaisena raahaudun tunnille hieman myöhässä, ehdotetaan tavarahissin käyttöä. Samassa tovissa toki kysytään myötätuntoisesti, mikä sua vaivaa, ootko kaatunu vai mitä kun et enää… Jatka lukemista Lomaltapaluuarkea

Mainokset
koulu, lukio

Tunnesurffailua penkkariviikolla

Lukion hulinaviikko. Sitähän tämä. Omasta vastaavasta parikymmentä vuotta. Opettajalle tämä on yhtä kaikki tunteikas viikko. Tunnesurffailua, aaltojen mukana taiteilua. Paljon hyvää ja kaunista.

oppiminen, työ

Neljä ja puoli kuukautta työsuhteen päättymiseen: mahdollisten opintopolkujen hahmottelua

"Kuinka siistiä olisikaan opettajana päästä suunnittelemaan esimerkiksi äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta yhdessä nuorisotyön ammattilaisen kanssa!"

koulu, tulevaisuus

Sellaista haikeutta – kun yseistä irti

Selaan kalenteria. On enää vähän. Vähän tunteja, vähän aikaa, vähän tehtäviä. On vielä vähän. Vähän aikaa, vähän tehtäviä, vähän tunteja. Se mikä on haikeuteen taipuvaiselle enää, on eteenpäinmenijälle vielä. Ysit. Koko peruskoulun ajan toisiinsa kasvaneet, loistoonsa hioutuneet, omasta paikastaan taisteelleet. Nuoruudesta juopuneet. Onko se enää vai vielä? Ruokalassa katseeni hakeutuu vakiopöytiin, niiden vakiojukkoihin. Valoijoukkoihin. Käytävillä… Jatka lukemista Sellaista haikeutta – kun yseistä irti

koulu, oppiminen, Uncategorized

Koevalvonnassa

Koevalvonnassa kaikki pysähtyy. On vain sähköinen sirinä, kattovalaisinten kylmä hohka, tuolien ja pöytien epämääräisyyttään häilyvät varjot. Paperille valuvat tai ruudulle ilmestyvät ajatukset, arvaukset, oivallukset, sovellukset. Tieto. Minä olen vaatimaton valvoja. Villatakkiin kätkeytynyt, itseni olemattomaksi tehnyt. Virallinen vallanhaltija. Olen sanellut säännöt poistumiselle, opastanut kuinka pyydetään lisäpapaperia, lisäohjeita, lisähappea. Lisäaikaa ei saa, vaikka sitä olisi liian vähän,… Jatka lukemista Koevalvonnassa

draamakasvatus, koulu

Hiiteen digi – meidän äikässä draamaillaan!

Se on sitä kun haluaa tarttua härkää sarvista - ja tänä syksynä tuo on ollut se digihärkä. On se hieno eläin. Pystyy ja jaksaa. Väsymättä. Haastavakin tuo on - kun kerran on niin sisukas. Ei pääse sen eläimen herraksi vaikka kuinka kuluttaisi aikaa, vaikka kuinka komentaisi. On järeä, on se. Järeyden vastapainoksi tuli herättelevä pyyntö… Jatka lukemista Hiiteen digi – meidän äikässä draamaillaan!

kirjoittaminen, koulu, opettajuus

Turhia tekstilajeja?

Muistan omilta lukioajoiltani sen, miten jo yliopisto-opintoihin yltänyt ystäväni totesi lukiossa kirjoitetun esseen olevan maailman turhin tekstilaji. "Koska sellaista ei tarvitse enää lukion jälkeen missään." Olin vaikuttunut. Koska kaveri oli jo yliopistossa, se tietää! Jatkoin silti kuuliaisesti äikän esseiden puurtamista. Imin opettajan neuvoja kuin sieni: esseessä kannattaa käyttää hyväkseen symmetriaa, metaforat antavat esseelle potkua, samaa… Jatka lukemista Turhia tekstilajeja?

koulu

Vuorotellen verkossa ja värikynillä

  Kustantajat puuhaavat elektronisia materiaaleja. Ylioppilaskirjoitukset sähköistyvät. Puhutaan tabletti-kouluista. Opiskelu tapahtuu entistä enemmän verkkoympäristössä. Koko maailma on verkossa, ja hurjimmat ennustajat toitottavat, miten muistinvaraista tietoa ei enää tarvita, kun kaikki tieto on saavutettavissa yhdellä klikkauksella. Tällaista kasvokkaista vuorovaikutusta arvostavaa opettajaa meno hieman hirvittää - siitäkin huolimatta, että verkko-opiskelu ja -opetus on tuttuakin tutumpaa.  Voin siis vain… Jatka lukemista Vuorotellen verkossa ja värikynillä