koulu, työ, jaksaminen

Viikon heikot hetket

Maanantai. Hulabaloota. Olen paitsi oma itseni, myös kollegan sijainen. Puolitoreinen, koska en viikonloppuna levännyt tarpeeksi. Oppilaat pitävät esitelmiä. Yksi päättyy latinankieliseen sisäpiirivitsiin. Vaikutun. Kasien kanssa sihistään konditionaaleja, onhan ne hassuja. Sekä kasit, että konditionaalit. Seiskat ahkeroivat, tunnelma on rento vaikka kyse on sanaluokista. Kun valvon YO-koetta, koetan kestää. Lasken auditorion penkit, kattolevyihin en ehdi kun… Jatka lukemista Viikon heikot hetket

Mainokset
koulu, opettajuus

Villasukkafilosofiaa eli pohdiskelua matalan statuksen kohtaamisesta

  Ihailin somessa yhteisöpedagogi-ystäväni saamia villasukkia. Hän oli saanut ne kollegaltaan. Itsetehdyt, kirjavat kuin mitkä. Ja varmasti lämpimät - yltivät miltei polveen asti. Ihan kuin ystävät, jotka hädän tullen halaavat, kuten laulussa: "Minun ystävä on kuin villasukka..." Tästäkin tämä ystävä ystävällisesti muistutti. Asian olennaisuudesta. Jäimme hetkeksi chattailemaan villasukkien merkityksestä. Kyllä, luit oikein. Villasukkien merkityksestä. Olivat… Jatka lukemista Villasukkafilosofiaa eli pohdiskelua matalan statuksen kohtaamisesta

koulu, opettajuus, tulevaisuus

Alan tajuta muutoksen

Olen konevastainen, koska osaan kyllä sujuvasti käyttää tarvittavia ja välttämättömiä sovelluksia ja ohjelmistoja, mutta en ymmärrä, miten nämä toimivat. En ymmärrä koneita. En tunne tekeväni yhteistyötä. Tunnen olevani koneiden armoilla, enkä pidä siitä tunteesta.

arki, työ

303 päivää työttömyyteen plus 10 ajatusta työnhaku-urakasta

Tämä on epämukavaa. Mutta niin sen pitää ollakin. On epämukava ajatus, että 303 päivän päästä minulla ei ole töitä. Mukava ajatus on se, että toistaiseksi on. Olen jokaisesta tähänastisesta työpäivästä kiitollinen. Ja edessä olevista. Mukava ajatus on myös se, että toistaiseksi minulla on myös teoreettinen mahdollisuus jatkaa työntekoa jossakin. Ja mukavaa on myös se, että… Jatka lukemista 303 päivää työttömyyteen plus 10 ajatusta työnhaku-urakasta

lifestyle, työ

Varaslähtö uuteen lukuvuoteen

Eihän tässä näin. Kun on vielä heinäkuu ja kesäiset ukkoset ja muut. Lohta grillissä ja lasissa tilkkanen sitä kehuttua rieslingiä. Kuitenkin hairahduin: katsoin ensi vuoden lukujärjestykset. Jo pelkkä "järjestys" tuntuu kielenpäällä kiroilulta. Kun enimmäkseen on ollut puolitoistakuukautta kaikkea muuta. Kun työvuodenaikaiset rutiinit (ensinvessasitten suihkuvaatteetaamukahvi ja autoon) ovat tipotiessään ja tilalla on jotain muuta (kentieskahvia kunonensinluettusatuja… Jatka lukemista Varaslähtö uuteen lukuvuoteen

koulu, tulevaisuus, työ

Kesä vie mennessään, mutta silti mietin: mitä sinulle kuuluu?

Kesä vie opettajan mennessään. On juhannus jolloin on kaikki aika eikä valo lopu koskaan, on alkava heinäkuu, joka on ainakin kaksi kertaa niin pitkä ja kaunis kuin kesäkuu. Päivissä on pelkkiä koivunlehtiä ja auringon välkettä kastehelmissä nurmen tietämillä. Silti ajattelen oppilaita. Tapasin ensimmäisenä kesäperjantainani junassa nuoren miehen, joka oli seitsemännellä luokalla, kun aloitin tuoreena opettajana… Jatka lukemista Kesä vie mennessään, mutta silti mietin: mitä sinulle kuuluu?

kirjoittaminen, koulu

Opettajan ei-niin-ammatilliset aakkoset

Nominit. Nominatiivi. Nominaalimuoto. Ai miksi kielioppitunneilla teiniaivot saattaa pyöriä vaikertaen ympyrää? Tai sulkeutua ottamasta tietoa vastaan? Niinpä niin.